Kuvaus kokemuksesta:

Hei, nimeni on Delona ja tämä on tarinani. Jouduin auto-onnettomuuteen kahdeksan vuotiaan poikani kanssa vuonna 1977. Hän menehtyi. Onnettomuudessa yhdeksänkymmentä prosenttia kehostani sai vakavia vammoja. Mukana oli myös neljävuotias tyttäreni jolta onnettomuudessa rikkoontui perna. Auton kuljettaja ei loukkaantunut. Kun meidät oli siirretty ambulanssiin, ensihoitaja työskenteli pelastaakseen poikani. Siinä vaiheessa en ollut tietoinen kuinka vakavasti hän oli loukkaantunut. Otin kiinni hänen kädestään. Seuraavaksi kuulin yhden ensihoitajista sanovan, "Nyt menetimme äidinkin".

Seuraavaksi kävelimme poikani kanssa käsi kädessä pimeää tunnelia pitkin. Kun pääsimme tunnelin päähän, siellä meitä odotti edesmenneitä rakkaitamme ja ystäviämme. Jeesus käveli eteeni ja kertoi että minulla on mahdollisuus valita. Voisin jäädä Taivaaseen tai palata maahan. Hän sanoi voivansa näyttää mitä elämässäni tulisi tapahtumaan jos palaisin maahan mutten jälkeenpäin muistaisi siitä yhtään mitään. Muistan sen että elämäni tulisi olemaan rankkaa ja kärsimystä täynnä. Katsoin poikaani ja sanoin rakastavani häntä hyvin paljon. Otin hänen kätensä ja asetin sen enoni käteen.

Sitten sanoin Jeesukselle ja pojalleni että minun tulee palata maahan koska tyttärelläni ei ole ketään muuta kuin minä joka pitäisi hänestä huolta. Olin silmänräpäyksessä takaisin kehossani ja edelleen ambulassissa. Kuulin ensihoitajan sanovan, "Voi Luoja, me saimme äidin takaisin". Siitä hetkestä tähän päivään elämäni on ollut todella vaikeaa. Jos voisin valita uudelleen, en olisi palannut. Tiedän sen että Jeesus antoi minulle mahdollisuuden tehdä valinta, enkä voi olla ainut. Elämä on rankkaa, paitsi että menetin poikani, joudun elämään myös vammojeni kanssa. Tyttärestäni kasvoi vaikea ihminen. Kaiken tämän jälkeen olisi ollut parasta jäädä Jeesuksen ja poikani luokse.

Taustatietoa:

Olet: Nainen